3.8.2016

(Konttaava)Vauva tuli taloon osa 2

Talvella kerroimme kokemuksiamme perheen koirien ja uuden vauvan kohtaamisesta. Silloin myös lupailimme asiaan jatkoa, kunhan yhteiseloa jatkuu hieman pidempään. Nyt vauvalla on mittarissa 6,5 kuukautta ja hänestä on tullut liikkuvainen olio. Joten olimme ja olemme uuden tilanteen edessä.

Vauva ja koirat ovat viettäneet rauhaisaa eloa lattiatasossa vauvan ensiviikoista lähtien. Olemme antaneet kummankin osapuolen totutella kaikessa rauhassa toisiinsa ja uuteen elämäntilanteeseen, mutta selkeästi ohjaten kohtaamisia ja yhdessäoloa. Alusta lähtien on ollut selvää, etteivät koirat, Gary ja Ryan, saa loikoilla vauvan viltillä tai leikkimatolla. Ryan on kerran yllätetty vauvan leikkimatolta leikkimästä. Myös vauvan lelut ovat kuuluneet yksinomaan vauvalle, ei koirien leikkeihin. Koirat ovat tämän hienosti sisäistäneetkin. Joskus joku uusi lelu tai tavara saattaa kiinnostaa, siihen saa tutustua haistellen, mutta sen jälkeen tavara kuuluu vauvalle.

Ryan on ollut koko ajan kiinnostuneempi vauvasta ja vauvan toiminnoista, johtuen varmasti hänen yltiösosiaalisesta luonteesta ja roolista lauman ”kakkosjäsenenä”. Gary taas vanhempana ja kokeneempana ”ykkösjäsenenä” ei ole ollut innostunut vauvan puuhailuista, hän mieluimmin poistuu paikalta kuin seurailee vauvan ja muiden hömpötyksiä. Tosin silloin, kun vauvan molemmat vanhemmat ovat poissa kotoa ja vauvalla on joku muu hoitaja, niin Gary on itseoikeutetusti talon isäntä ja myös hyvin tarkkana vauvan lähettyvillä. Jonkinlaista suojelijan luonnetta pilkistää siis tässä itsearvoisessa bichonissa. Garya on pyritty mahdollisimman paljon rapsuttelemaan yhdessä vauvan kanssa, jotta hän tulisi läheisemmäksi perheen pienimmäisen kanssa. Ainakin Gary on haistanut tilaisuutensa hyötyä vauvan ruokailuista ruokapöydän alla, kaikenlaisia herkkupaloja sinne pikkukätösistä aina livahtaakin parempiin suihin.

Nyt, kun vauva on lähtenyt aluksi ryömimään ja nyt myös konttaamaan enenevällä vauhdilla, ovat myös koirat olleet ihmeissään liikkuvasta pikkukaverista. Kukas tämä taas nyt on, liikkuu heidän katseissaan, kun vaippapylly heiluu nenän edessä. Olemme pyrkineet heti liikkeelle lähdön alusta alkaen myös opettaa pienokaisellemme, kuinka koirien kanssa toimitaan. Toki emme ole aivan selvillä, kuinka vastaanottavainen hän vielä tässä iässä on, mutta ainakin linjamme pysyy alusta asti samana ja selkeänä. Esimerkiksi koirien omat lelut ja purusarvet ovat koirien omia, vaikka ne lattialla hänen kulkureitillään ovatkin. Niihin ei saa koskea. Sama koskee koirien juoma- ja ruokakuppeja. Kohtaamiset koirien kanssa lattiatasossa ovat riemastuttavia. Olemme ohjanneet kädestä pitäen, kuinka koiraa silitetään nätisti eikä revitä hännästä. Vielä näissä hetkissä saa olla itse läsnä ja tarkkana, mutta jollakin aikajänteellä lapsukainen varmasti osaa toimia itse ajattelevaisesta ja hellästi, mutta määrätietoisesti koirien kanssa.

Alussa olimme ihmeissämme, kuinka koirien haukunta, esimerkiksi ovikellon soidessa, ei vauvaa pelota lainkaan, mutta tajusimme hänen kuulleen tuota ääntä jo mahassa ollessaan, joten siinä ei ole hänelle mitään ihmeellistä. Erään iltana vauva konttaili ja tutkaili maailmaa olohuoneen lattialla, joka on myös koirien temmellyksen paikkana, kun saapuvat ulkoa sisälle. Koirat tulivat vauhdikkaasti painien keskenään sisään ja he olisivat ottaneet pikkukaverin mukaan painiin, mutta tätä vauva hieman säikähti. Vauva pääsi vanhemman syliin ihmettelemään paininjatkoa ja kun hän oivalsi, että vaikka koirat murahtelivat ja hyppivät toisiaan vasten, se oli heidän iloista leikkiä, niin vauvakin alkoi ilakoimaan ja ”kannustamaan” koiria jatkamaan leikkejään.

Vauvan ja koirien kohtaamiset ja yhteiselo saavat päivittäin hymyn huulille, koska siinä on jotakin niin hellyttävää, aivan kuin he ”puhuisivat samaa kieltä”. Ovathan he samaa laumaa. Pian me kaikki olemme taas uuden tilanteen edessä, uusien kohtaamisien ja tutustumisien äärellä, koska meille muuttaa kolmas koira. Vaalea, pieni pörröinen karvakuono saapuu meille Romanian kaduilta. Hän tuo laumaamme ja kotiimme varmasti paljon uusia oivalluksia, iloja ja jännittäviäkin hetkiä. Näistä kohtaamisista kuulette taatusti lisää tulevina kuukausina.

Ostoskorisi on tyhjä