14.11.2017

Koiramaista tiedettä: Valkoisesta valkoisempi ja mustasta mustempi – ravinto vaikuttaa koiran turkin väriin

Vierailevan kirjoittajan, Hannelen, oman lauman nuorimmainen, Tarmo, nauttii ensilumesta
Vierailevan kirjoittajan, Hannelen, oman lauman nuorimmainen, Tarmo, nauttii ensilumesta


Meillä on ilo esitellä blogimme uusi vieraileva kirjoittajamme, Hannele Kettunen. Hannele on pitkän linjan koiraharrastaja suurella sydämellä sekä eläinfysiologian alalta väitellyt, suolistotutkimukseen erikoistunut biologi. Hannele tuottaa meitä kaikkia koiraihmisiä kiinnostavia tutkimustuloksia "kansantajuisesti" Ryry´sin blogiin, Koiramaista tiedettä-sarjan alle. Ensimmäisessä osassa perehdytään koiranturkin väriin vaikuttaviin ainesosiin. Tulossa on myös valtavan mielenkiintoinen kirjoitussarja koirien suolistomikrobitutkimuksista. Tervetuloa Hannele mukaan koiramaiseen blogiin! Ja tässäpä heti hänen ensimmäinen värikäs kirjoituksensa. 

Valkoisten koirien omistajat, etenkin näyttelyharrastajat, usein tuskailevat turkin värivivahteiden kanssa. Katupöly voi tahria tassukarvoja ja kyynelneste voi jättää juovia silmänalusiin. Valkonen ei ole aina lumivalkoista, eikä kaikki lika ole karvoista täysin pois pestävissä. Turkin kasvuvaihe voi vaikuttaa karvan värisävyihin ja genetiikkakin on pelissä mukana: toiset valkoiset koirat ovat luonnostaan kellertävämpiä kuin toiset. Eikä värisävyn ihastelu tai ihmettely jää pelkästään valkoturkkisten koirien omistajien murheeksi/iloksi, vaan myös mustien koirien toivotaan olevan mahdollisimman mustia ja ruskeiden koirien värin toivotaan olevan intensiivisen ruskea.

Ravinnon vaikutus koiran turkin sävyyn on askarruttanut kauan, mutta tutkittua tietoa on ollut saatavilla niukasti. Tiedetään kuitenkin, että mustan värin aikaansaava eumelaniini ja ruskean värin tuottava feomelaniini ovat tyrosiiniksi kutustun aminohapon johdannaisia. Valkoisen koiran karvoissa ei ole eumelaniinia, mutta niissä voi olla vähän feomelaniinia, joka tuottaa karvaan punertavan tai kellertävän vivahteen.

Ravinnolla on vaikutusta turkin väriin.

Tyrosiinia koira saa muun muassa lihasta, mutta sitä myös muodostuu koiran elimistössä toisesta aminohaposta nimeltä fenyylialaniini. Jos ruoassa on liian vähän tyrosiinia ja fenyylialaniinia, mustan koiran turkki saa punertavan sävyn. Karvaa värjäävien pigmenttien muodostukseen tarvitaan myös kysteiiniä, kuparia ja elimistössä muodostuvaa antioksidanttia nimeltä glutationi. Värisävyihin vaikuttavia ainesosia koira saa siis osittain ravinnosta.Voisiko tiettyjen ravintoaineiden määriä muuttamalla räätälöidä valkoisille koirille oman ruokavalion? Tämän kysymyksen selvittämiseen pääsi osallistumaan 26 valkoista paimenkoiraa omistajineen. Koirat jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset söivät tavanomaista ravintoa ja toiset koedieettiä, jonka kuparin, tyrosiinin ja fenyylialaniinin pitoisuudet oli säädetty tavallista matalammalle tasolle. Koedieetin toivottiin vaalentavan koirien turkin sävyä. Kumpikin ravinto täytti koirien fysiologiset ravitsemukselliset tarpeet, eli koirien terveyttä ei vaarannettu tutkimusta tehtäessä.

Jokaisen koiran selän ja kylkien karvan tarkka värisävy määritettiin kokeen alussa, puolivälissä ja lopussa. Kahden kuukauden kohdalla ryhmien välillä ei vielä näkynyt eroja turkin värisävyssä, mutta neljän kuukauden jälkeen testiruokaa saaneiden koirien turkeissa oli hieman vähemmän punertavia värisävyjä kuin ns. normiravinnon koirilla. Kellertäviin värisävyihin ei saatu eroja, ja kokonaisuutena turkin värin muutos oli vähäinen. Yksikään koirista ei muuttunut puhtaanvalkoiseksi koeruokaa syömällä. Neljän kuukauden ruokintajakso ei myöskään ollut niin pitkä, että koko turkki olisi ehtinyt vaihtua. Näin ainakin kokeen suorittavat tutkijat pohdiskelivat.

Uuden tutkimustiedon saaminen koirista on aina mielenkiintoista. Pohtia kuitenkin sopii, että onko ”väriruoan” räätälöiminen koirille mielekästä tai eettisesti oikein, jos se edellyttää ruoka-aineiden luonnollisen ravintoainejakauman muuttamista. Koiranruoan tulisi olla turvallista, terveellistä ja maistuvaa, ja siinä on jo tavoitetta kylliksi. Kaikenkarvaiset ja -väriset koirat ovat ihania ja ansaitsevat tulla arvostetuksi sellaisena kuin ovat!

Viite: Watson, A, LeVerger, L, Guiot, A-L, Feugier, A, Biourge, V. (2017) Nutritional components can influence hair coat colouration in white dogs. J. Appl. Anim. Nutr. 5(e5):1-7.

Ostoskorisi on tyhjä