Koiramaista tiedettä: Koiran suoliston mikrobit, osa 2


Koiramaista tiedettä-blogiosion koiran suoliston mikrobeja käsittelevä kirjoitussarja jatkuu.  Sarjan toinen teksti tutkailee sitä, millaisia eroja on terveiden ja ripulia sairastavien koirien suolistobakteerien välillä. Mielenkiintoisen kirjoitussarjamme takana on vieraileva kirjoittaja Hannele Kettunen. Hannele on pitkän linjan, suurisydäminen koiraharrastaja sekä eläinfysiologian alalta väitellyt, suolistotutkimukseen erikoistunut biologi. 

Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa tutustuttiin suoliston bakteeriyhteisön kehittymiseen koiranpennulla. Tästä pääset lukemaan ensimmäisen osan. Sarjan kolmas osa ilmestyy noin parin viikon päästä ja se käsittelee mahdollisuuksia parantaa koiran suoliston bakteeriyhteisöä probiootteja eli hyviä suolistobakteereja syöttämällä.

Osa 2/3. Suolisto sekaisin – onko vika bakteereissa?

Maha sekaisin ja vahinko olohuoneen matolla. Kukapa koiranomistaja ei joskus olisi joutunut tämän tilanteen eteen. Syyt koiran äkilliseen ripuliin ovat moninaiset. Koira ehkä löysi ja söi lenkillä jonkun herkulliseksi mädäntyneen kimpaleen, jonka sisältö jäi omistajalle arvoitukseksi. Tai kenties se sairastui naapurustossa kiertävään virusripuliin. Löysä vatsa voi myös olla seurausta äkillisestä ruokavalion vaihdoksesta, ruoka-aineallergiasta, liian suuresta possunkorvasta tai pöydältä pihistetystä paistista.  

Suoliston ongelmat ovat koirilla melko yleisiä, mutta on myös niin, että jotkut koirayksilöt ovat herkkävatsaisempia kuin toiset. Mistä herkkävatsaisuus johtuu? Onko suoliston bakteeriyhteisöllä jotain tekemistä asian kanssa? Jotta näihin kysymyksiin saataisiin vastauksia, pitää ensin tutkia, että millaisia suolistobakteereita löytyy terveen ja ripuloivan koiran suolistosta.

Stephen Guard (2015) kollegoineen käärivät hihansa ja ryhtyivät selvittämään asiaa. He tutkivat suoliston mikrobiyhteisön rakennetta terveillä ja akuuttiin ripuliin sairastuneilla koirilla. Heidän aineistossaan terveitä ja sairastuneita koiria oli molempia kolmetoista. Sairastuneet koirat olivat klinikalle hoidettavaksi tulleita perhekoiria, joiden elinolosuhteita tai ruokintaa ei ollut vakioitu millään tavalla.

Kroonisesta tai usein toistuvasta ripulista kärsiviä koiria ei huolittu mukaan tutkimukseen, koska tarkoituksena oli tutkia odottamattoman ja äkillisesti alkaneen ripulin vaikutusta suolistoon. Sairastuneiden koirien ripulin hoitoon tähän tutkimukseen osallistuminen ei vaikuttanut millään lailla: kukin koira antoi tutkimukseen vain veri-, uloste- ja virtsanäytteen. Suoliston bakteeriyhteisön rakenne selvitettiin nykyaikaisilla DNA:n emäsjärjestykseen perustuvilla menetelmillä.

Eroja terveiden ja sairaiden koirien välillä löytyikin odotetusti. Ripulin seurauksena yksi tietty bakteerilaji lisääntyi huomattavasti muita lajeja enemmän. Kyseinen bakteerilaji on nimeltään Clostridium perfringens. Sen määrä nousi terveiden koirien 13%:sta yli 30%:iin. Tämä vain hapettomissa oloissa kasvava bakteerilaji esiintyy yleisenä maaperässä, ja sitä tavataan usein myös terveiden eläinten paksusuolessa pieninä määrinä. C. perfringensille on tyypillistä, että se ei välttämättä aiheuta mitään ongelmia hyväkuntoiselle eläimelle, mutta syystä tai toisesta stressaantunut tai heikentynyt eläin joutuu sen hyökkäyksen kohteeksi, ja seurauksena on voimakas, jopa verinen ripuli. Saman klostridilajin aiheuttamat ripulitaudit ovat koirien lisäksi yleisiä tuotantoeläimillä, kuten siipikarjalla ja porsailla. Toinen saman suvun laji, Clostridium difficile, puolestaan voi aiheuttaa ihmisille jopa kroonisen ripulin antibioottikuurin jälkeen.

Terveillä koirilla noin kolmannes suolistomikrobeista kuului Bacteroidetes-pääjaksoon ja 60% firmikuutteihin, kun taas fusobakteerien osuus oli alle 5%. Pääjaksot ovat lukuisista lajeista koostuvia lajiryhmiä, joiden avulla eroja mikrobiyhteisöissä usein havainnollistetaan. Ripulia sairastavilla koirilla bacteroidetesten määrä putosi 15%:iin, firmikuuttien osuus nousi yli 70%:n, ja fusobakteerien osuus kasvoi terveisiin verrattuna yli kolme kertaa suuremmaksi, aina 16%:iin saakka. Ripuli siis muutti merkitsevästi koirien suoliston bakteeriyhteisön rakennetta ja vähensi lajiston runsautta.

Bakteerilajiston lisäksi ripuli vaikutti bakteerien tuottamien yhdisteiden pitoisuuksiin suolessa. Bakteerit tuottavat imeytymättä jääneestä ravinnosta haihtuvia lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ravitsevat suolen limakalvoa ja myös imeytyvät koiran elimistöön. Koiran suolistoterveyden kannalta muutokset bakteeriyhteisön tuottamissa yhdisteissä voivatkin olla tärkeämpiä kuin lajivalikoima. 

Koirilta kerätyistä veri- ja virtsanäytteistä etsittiin bakteerien aineenvaihduntatuotteita. Monet bakteerien suolen sisällä tuottamat yhdisteet imeytyvät verenkiertoon, ja niistä jotkut poistuvat munuaisten kautta virtsaan. Näitä yhdisteitä löytyikin. Esimerkiksi eräiden aminohappo tryptofaanin aineenvaihduntatuotteiden pitoisuus veressä ja virtsassa laski merkitsevästi ripulin seurauksena. Tryptofaanista muodostuu elimistössä tunne-elämälle tärkeää hermovälittäjäaine serotoniinia. Toistaiseksi voidaan vain arvailla, että voisiko akuutti ripuli vaikuttaa tryptofaanin aineenvaihdunnan kautta koirien tunteisiin. 

Tutkimus osoitti, että ripuli ajaa suoliston mikrobiyhteisön nopeasti epätasapainoon koirallakin. Suoliston mikrobiyhteisön epätasapainoa kutsutaan dysbioosiksi. Ripulin seurauksena suolen bakteerilajisto köyhtyi, ja muutoksia havaittiin sekä lajiston koostumuksessa että bakteerien aineenvaihduntatuotteissa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä entistä parempia hoitomuotoja ripulista kärsivien koirien hoitoon.

Viite: Guard BC, Barr JW, Reddivari L, Klemashevich C, Jayaraman A, Steiner JM, Vanamala J, Suchodolski JS. 2015. Characterization of microbial dysbiosis and metabolomic changes in dogs with acute diarrhea. PLoS One. 10:e0127259.


Ostoskorisi on tyhjä

Toimitusehdot

Toimitusehdot:

Varastossa olevien tuotteiden toimitusaika on yleensä 1-3 arkipäivää. Mikäli tuote ei ole varastossamme, yleensä tavarantoimittajalta tulevat tavarat ovat asiakkaalla 3-7 arkipäivän kuluessa. Ilmoitamme poikkeavista toimitusajoista tuotesivulla sekä suoraan asiakkaalle, mikäli tuote on päässyt loppumaan varastosta.

Käytämme Postin ja Matkahuollon palveluita. Postin toimitukset Postin toimipisteisiin tai SmartPost- pakettiautomaatteihin sekä suoraan kotiinkuljetettuna.

Postin toimitusvaihtoehdot:

Nouto lähimmästä Postin noutopisteestä tai pakettiautomaatista 6€

Yli 100 euron tilauksissa on aina ilmainen toimitus lähimpään Postiin tai pakettiautomaattiin.

Matkahuollon toimitusvaihtoehdot:

Lähetys noudetaan lähimmästä Matkahuollosta tai Matkahuollon noutopisteestä 6€

Kotiinkuljetus 12€

Yli 100 euron tilauksissa on aina ilmainen toimitus lähimpään Matkahuollon noutopisteeseen.


Jyväskylän seudulla ilmainen kuljetus kotiovellesi tai sovitusti nouto varastoltamme (1.9.2024 osoite Alasinkatu 1-3). Merkitsethän tämän vaihtoehdon tilauslomakkeelle, niin sovitaan kuljetus tai nouto sinulle sopivaan hetkeen.


Yleiset ehdot:

Tilaamillasi tuotteilla on 14 vrk:n vaihto- ja palautuskoikeus. Otamme vastaan vain käyttämättömiä ja ehjissä myyntipakkauksissa olevia tuotteita. Merkitse mukaan tilinumerosi ja palautuksen syy (esim. rikkinäinen tuote, väärä koko tms.).

Voit palauttaa tuotteen / tuotteet ilman kuluja käyttämällä Postin asiakaspalautusta. Palautus lähetetään osoitteeseen: Asiakaspalautus, Ryrys Oy, Majajärventie 14, 40600 Jyväskylä. Postin asiakaspalautusnumeromme on 643419. Muilla tavoilla toimitetuista asiakaspalautuksista emme maksa palautuskuluja.

Mikäli paketti on vaurioitunut kuljetuksessa ja mikäli myös tilattu tuote / tuotteet ovat vaurioituneet, tee heti noutopisteessä asiasta vahinkoilmoitus. Jos olet kuitenkin jo kotona, niin ilmoitathan meille välittömästi, niin sovitaan uuden tuotteen lähteyksestä.